Vajaaliikkeisten Kunto – Bot för Rörelsehindrade r.y.

EtusivuHallitus ja jäsenyhteisötAsiantuntijatoimintaKansainvälinen yhteistyö
Tutkimus- ja kehittämistoimintaJulkaisut ja lehtiartikkelitKoulutusLinkit
 

ALUEELLISET KEHITTÄMISHANKKEET 2002-2005

Turku Seinäjoki Jorvi Jyväskylä Lahti

TURKU
Tiedonvälitys lasten ja nuorten kuntoutuksessa

Turun VLK:n asiantuntijatoimikunnan kehittämishankkeen tavoite on kehittää ratkaisumalleja tiedonvälityksen parantamiseksi eri kuntoutukseen osallistuvien tahojen kesken. Projektityö tehdään täysin vapaaehtoistyönä ja ensimmäisen kirjallisen raportin on arvioitu valmistuvan vuoden 2006 loppuun mennessä. Haasteena tälle kehittämishankkeelle ovat toisaalta yksityisyyttä suojaava salassapitovelvollisuus ja toisaalta rationaalinen tarve informoida eri kuntoutustahoja yksilön toimintakyvystä, erityistarpeista ja niihin liittyneistä tutkimuksista ja päätöksistä.
Asiantuntijatoimikunnan ensisijaisena työskentelykohteena on eri tahoille tarpeellisen informaation sisällön jäsentäminen, ja lapsen arkisen elinympäristön horisontaalisen tiedonvälityksen (esim. vanhemmat, hoitavat terapeutit, neuvola, päivähoito, koulu jne.) tukeminen. Tiedonvälityksen keinoina selvitetään erityisesti sähköisen viestinnän tarjoamia mahdollisuuksia.
Tieto varmasti liikkuu, jos sitä halutaan liikuttaa, ja täten yksi oleellisimpia projektin tehtäviä on myös eri tahojen motivointikeinojen hakeminen tiedotusyhteistyöhön lapsen ja nuoren kuntoutuksen parhaan mahdollisen kokonaisuuden rakentamiseksi.

SEINÄJOKI Julkaisu pdf-muodossa
Elämänkaariajattelu lasten kuntoutuksessa

Seinäjoen VLK:n asiantuntijatoimikunta päätti kehittämishankkeen aihevalinnan ryhmän pitkäaikaiseen työkokemukseen perustuen. Vajaan 200 000 asukkaan alueella on vain yksi lasten erikoissairaanhoidon toimipiste. Samat työntekijät ovat hoitaneet ja seuranneet ”kuntoutusta saavia lapsia keskolasta rippikouluun”.
Työn tavoitteet:
*luoda visiota lapsen kuntoutuksen painopisteisiin sekä kehittymisen tukemiseen eri ikäkausina
*tuoda tulevaisuusnäkökulmaa tähän päivään: kuntoutus on tavoitteellista ja tulevaisuuteen suuntautuvaa toimintaa
*luoda kokonaiskuvaa ja monipuolista näkökulmaa niin perheille kuin kuntoutustyöntekijöille ja lapsen elinympäristön ihmisille
*muistuttaa että, vaikka vammaisella lapsella on erityisiä tarpeita, niin hänellä on myös lapsen tavalliset tarpeet
Itse elämänkaaren vaiheita lähestytään seuraavan jaottelun pohjalta: vauvaikä, leikki-ikä, esikouluikä, kouluikä, murrosikä, nuoruus.
Työssä mietitään kunkin ikäkauden kehitystehtäviä ja –haasteita. Tämän jälkeen arvioidaan vammaisen lapsen kannalta eri ikäkausien riskitekijöitä näiden haasteiden saavuttamisessa. Samoin mietitään kuntoutuksen keinoja sekä niiden ja ikäkauden kehityshaasteiden yhteensovittamista.
Korostetulla ikäkauden tiedostamisella on monia etuja:
*auttaa tekemään oikeita asioita oikeaan aikaan
*estää juuttumista johonkin vaiheeseen
*auttaa harjoittamaan ”vajaan kyvyn kanssa” iänmukaisia asioita
*auttaa muistamaan tulevaisuusnäkökulman kuntoutuksessa
*muistuttaa, että kuntoutuksella rakennetaan tämän yksilön ainutkertaista elämää
Tämän työn ensisijainen merkitys on toimiminen koulutusmateriaalina opiskelijoille ja vammaisten lasten kanssa eri tavoin työnsä puolesta oleville. Lisäksi työ on käyttökelpoinen runko ja kirjallinen materiaali perheiden kanssa tehtävälle keskustelulle ja yhteistyölle.

JORVI Julkaisu pdf-muodossa
Erityistä tukea tarvitsevan lapsen/nuoren kuntoutuksen ja arjen sujuvuuden kartoitus perheen ja lähitoimijapiirin näkökulmasta
Jorvin VLK:n asiantuntijatoimikunnan kehittämishankkeen tarkoitus on kartoittaa perheen arjen pulmakohtia lapsilla tai nuorilla, joilla on pitkäkestoisia terveydenhuollon toimenpiteitä vaativia erityistarpeita. Kartoitus tehdään myös lapsen lähitoimijoiden parissa. Tarkoituksena on tuoda esiin keskeisiä kehittämistarpeita ja tehdä niistä ehdotuksia, miten jatkossa tarjottaisiin parhaiten kuntoutusta lapsen tai nuoren kulloisessakin elämäntilanteessa. Kuntoutuksen onnistumisen kannalta kuntoutuksen ja arjen sujuvuus erityistä tukea tarvitsevan lapsen /nuoren elämässä on tärkeä asia.
Yhtenä tavoitteena on luoda pohjaa arjen hyvien käytäntöjen mallille, jonka avulla perheen voimavarat riittävät lapsen kuntoutuksen toteutukseen eheänä ja lapsilähtöisenä kokonaisuutena. Lähtökohtana on erityistä tukea tarvitsevan lapsen hyvin toteutunut tasa-arvo ja yhteiskuntaan kuuluminen alusta alkaen. Yhteiskunnan kannalta kiinnostuksen kohteena ovat myös kustannukset ja niiden jakautuminen elämänkaarivaiheisiin.
Tavoitteet:
1) Selvittää Espoon alueen nykyiset kuntoutuskäytännöt niillä kuntoutusta saavilla suomenkielisillä lapsilla ja nuorilla, joilla on ”pitkäkestoisia terveydenhuollon toimenpiteitä vaativia erityisvaikeuksia”. Kartoituksessa kerätään tietoa miten järjestetty kuntoutus toteutuu ja miten kuntoutus koetaan lapsen tai nuoren arjessa perheen ja lähitoimijoiden kannalta.
2) Tuottaa tietoa toimijoille hyviksi koetuista käytännön toimintatavoista ja luoda perustaa kehittämissuunnitelmille lapsi/nuori-lähtöisen kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen yhteisöllisen kuntoutusotteen näkökulmasta.
3) Tuottaa tietoa kuntoutusresurssien tarkoituksenmukaisen käytön ohjaamiseen.
Kartoituksessa tarkastellaan esimerkiksi, miten toteutuvat ja miten oleellisina koetaan seuraavat asiat: 1) käytetään yhteisesti ymmärrettyä arjen näkökulmasta tuotettua kieltä 2) lapsen ja hänen perheensä motivaatio otetaan huomioon kuntoutuksessa 3) nopea kuntoutusongelmien ratkaisu 4) perheen arkielämän tukeminen 5) tieto siitä kuka kuntoutuskokonaisuudessa vastaa mistäkin.
Tarkoituksena ei ole tutkia menetelmien vaikuttavuutta, vaan selvittää arjen sujuvuutta ja kuntoutuksen toteutumista kokonaisuuden kannalta katsottuna. Projektissa haastatellaan 50 espoolaista suomenkielistä perhettä, jotka on valittu mukaan satunnaisotannalla.

JYVÄSKYLÄ
Vaikeavammaisen lapsen lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelun ja toteutustavan kehittäminen lapsen arkea tukevaksi
Jyväskylän VLK:n asiantuntijatoimikunnan kehittämishankkeessa toteutetaan uudenlaista ”yhdessä tekemisen” -mallia kymmenen liikuntavammaisen lapsen kuntoutuksessa seitsemän kuukauden ajan. Ennen uudenlaisen työskentelytavan aloittamista kaikki hankkeeseen osallistuvan kymmenen lapsen kuntoutustyöntekijät lapsen vanhemmat mukaan lukien ohjataan ja koulutetaan yhdessä tekemisen mallin mukaisiin työ- ja toimintatapoihin, joita he toteuttavat intervention ajan. Ennen ”yhdessä tekemisen” -mallin toteuttamista tehdään jokaiselle lapselle toimintakyvyn mittaukset, kootaan lapsen perheiden kuntoutukselle asettamat tavoitteet, kartoitetaan lapsen kuntoutuksen ongelmat ja mahdolliset kehittämisehdotukset sekä kartoitetaan lapsen toimintaympäristö ja kuntoutuksen toteuttamisen käytännöt.
Yhdessä tekemisen –mallin tavoitteena on ohjata lapsen kuntoutusta suorite-, menetelmä- ja järjestelmäkeskeisyydestä kohti yhdessä tekemistä, jossa on keskeistä konkreettiset toimintamallit, suunnitelmallinen yhteistyö käytännössä ja kuntoutusta lapsen arkeen suuntaava ohjauksellinen työote.
Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena on saada tietoa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella toimivien Kelan järjestämän lasten lääkinnällisen kuntoutuksen toteuttajien kuten fysio-, musiikki-, puhe- ja toimintaterapeuttien, muiden kuntoutuksen osallistuvien tahojen kuten päivähoidon ja koulun ammattihenkilöiden ja liikuntavammaisten lasten vanhempien kokemuksista uudenlaisen, tehostetun työskentelytavan aikana. Tehostetusta työskentelytavasta käytetään tässä suunnitelmassa nimeä ”yhdessä tekemisen malli”.
Toisena tavoitteena on selvittää, millaisia muutoksia yhdessä tekemisen mallin toteutumisen aikana tapahtuu kuntoutusta saavan liikuntavammaisen lapsen osallistumisessa ja päivittäisen elämän taidoissa.
Kolmantena tavoitteena on välittää tietoa hyviksi koetuista lasten kuntoutuksen käytännöistä.

tt, TtM Tarja Nieminen

LAHTI Julkaisu pdf-muodossa
Tiedolla ohjaaminen ja alueelliset yhteistyömallit
VLK:n Lahden asiantuntijatoimikunta yhteistyössä PHKS:n lastenneurologian yksikön kanssa kuvaa kehittämishankkeessaan "Tiedolla ohjaaminen ja alueelliset yhteistyömallit" Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella toteutettuja yhteistyömalleja lastenneurologian yksikön perustamisesta vuodesta 1987 alkaen. Katsauksessa kuvataan alueellisen yhteistyön etuja laajasti ja tuodaan esille myös liiallisen ohjaamisen riskejä.
Menetelmiä tiedolla ohjaamiseen ja alueelliseen yhteistyöhön ovat mm. alueellinen jatkuva koulutus, kuntakierrokset, yhteistyöneuvottelut ja kehittämisprojekteihin osallistuminen.

Turku Seinäjoki Jorvi Jyväskylä Lahti

 
 
EtusivuHallitus ja jäsenyhteisötAsiantuntijatoimintaKansainvälinen yhteistyö
Tutkimus- ja kehittämistoimintaJulkaisut ja lehtiartikkelitKoulutusLinkit