| |
ALUEELLISET KEHITTÄMISHANKKEET 2002-2005
Turku •
Seinäjoki • Jorvi
• Jyväskylä
• Lahti
TURKU
Tiedonvälitys lasten ja nuorten kuntoutuksessa
Turun VLK:n asiantuntijatoimikunnan kehittämishankkeen tavoite on
kehittää ratkaisumalleja tiedonvälityksen parantamiseksi eri
kuntoutukseen osallistuvien tahojen kesken. Projektityö tehdään täysin
vapaaehtoistyönä ja ensimmäisen kirjallisen raportin on arvioitu
valmistuvan vuoden 2006 loppuun mennessä. Haasteena tälle
kehittämishankkeelle ovat toisaalta yksityisyyttä suojaava
salassapitovelvollisuus ja toisaalta rationaalinen tarve informoida eri
kuntoutustahoja yksilön toimintakyvystä, erityistarpeista ja niihin
liittyneistä tutkimuksista ja päätöksistä.
Asiantuntijatoimikunnan ensisijaisena työskentelykohteena on eri
tahoille tarpeellisen informaation sisällön jäsentäminen, ja lapsen
arkisen elinympäristön horisontaalisen tiedonvälityksen (esim.
vanhemmat, hoitavat terapeutit, neuvola, päivähoito, koulu jne.)
tukeminen. Tiedonvälityksen keinoina selvitetään erityisesti sähköisen
viestinnän tarjoamia mahdollisuuksia.
Tieto varmasti liikkuu, jos sitä halutaan liikuttaa, ja täten yksi
oleellisimpia projektin tehtäviä on myös eri tahojen motivointikeinojen
hakeminen tiedotusyhteistyöhön lapsen ja nuoren kuntoutuksen parhaan
mahdollisen kokonaisuuden rakentamiseksi.
SEINÄJOKI Julkaisu pdf-muodossa
Elämänkaariajattelu lasten kuntoutuksessa
Seinäjoen VLK:n asiantuntijatoimikunta päätti kehittämishankkeen
aihevalinnan ryhmän pitkäaikaiseen työkokemukseen perustuen. Vajaan 200
000 asukkaan alueella on vain yksi lasten erikoissairaanhoidon
toimipiste. Samat työntekijät ovat hoitaneet ja seuranneet ”kuntoutusta
saavia lapsia keskolasta rippikouluun”.
Työn tavoitteet:
*luoda visiota lapsen kuntoutuksen painopisteisiin sekä kehittymisen
tukemiseen eri ikäkausina
*tuoda tulevaisuusnäkökulmaa tähän päivään: kuntoutus on tavoitteellista
ja tulevaisuuteen suuntautuvaa toimintaa
*luoda kokonaiskuvaa ja monipuolista näkökulmaa niin perheille kuin
kuntoutustyöntekijöille ja lapsen elinympäristön ihmisille
*muistuttaa että, vaikka vammaisella lapsella on erityisiä tarpeita,
niin hänellä on myös lapsen tavalliset tarpeet
Itse elämänkaaren vaiheita lähestytään seuraavan jaottelun pohjalta:
vauvaikä, leikki-ikä, esikouluikä, kouluikä, murrosikä, nuoruus.
Työssä mietitään kunkin ikäkauden kehitystehtäviä ja –haasteita. Tämän
jälkeen arvioidaan vammaisen lapsen kannalta eri ikäkausien
riskitekijöitä näiden haasteiden saavuttamisessa. Samoin mietitään
kuntoutuksen keinoja sekä niiden ja ikäkauden kehityshaasteiden
yhteensovittamista.
Korostetulla ikäkauden tiedostamisella on monia etuja:
*auttaa tekemään oikeita asioita oikeaan aikaan
*estää juuttumista johonkin vaiheeseen
*auttaa harjoittamaan ”vajaan kyvyn kanssa” iänmukaisia asioita
*auttaa muistamaan tulevaisuusnäkökulman kuntoutuksessa
*muistuttaa, että kuntoutuksella rakennetaan tämän yksilön
ainutkertaista elämää
Tämän työn ensisijainen merkitys on toimiminen koulutusmateriaalina
opiskelijoille ja vammaisten lasten kanssa eri tavoin työnsä puolesta
oleville. Lisäksi työ on käyttökelpoinen runko ja kirjallinen materiaali
perheiden kanssa tehtävälle keskustelulle ja yhteistyölle.
JORVI Julkaisu
pdf-muodossa
Erityistä tukea tarvitsevan lapsen/nuoren kuntoutuksen ja arjen
sujuvuuden kartoitus perheen ja lähitoimijapiirin näkökulmasta
Jorvin VLK:n asiantuntijatoimikunnan kehittämishankkeen tarkoitus on
kartoittaa perheen arjen pulmakohtia lapsilla tai nuorilla, joilla on
pitkäkestoisia terveydenhuollon toimenpiteitä vaativia erityistarpeita.
Kartoitus tehdään myös lapsen lähitoimijoiden parissa. Tarkoituksena on
tuoda esiin keskeisiä kehittämistarpeita ja tehdä niistä ehdotuksia,
miten jatkossa tarjottaisiin parhaiten kuntoutusta lapsen tai nuoren
kulloisessakin elämäntilanteessa. Kuntoutuksen onnistumisen kannalta
kuntoutuksen ja arjen sujuvuus erityistä tukea tarvitsevan lapsen
/nuoren elämässä on tärkeä asia.
Yhtenä tavoitteena on luoda pohjaa arjen hyvien käytäntöjen mallille,
jonka avulla perheen voimavarat riittävät lapsen kuntoutuksen
toteutukseen eheänä ja lapsilähtöisenä kokonaisuutena. Lähtökohtana on
erityistä tukea tarvitsevan lapsen hyvin toteutunut tasa-arvo ja
yhteiskuntaan kuuluminen alusta alkaen. Yhteiskunnan kannalta
kiinnostuksen kohteena ovat myös kustannukset ja niiden jakautuminen
elämänkaarivaiheisiin.
Tavoitteet:
1) Selvittää Espoon alueen nykyiset kuntoutuskäytännöt niillä
kuntoutusta saavilla suomenkielisillä lapsilla ja nuorilla, joilla on
”pitkäkestoisia terveydenhuollon toimenpiteitä vaativia
erityisvaikeuksia”. Kartoituksessa kerätään tietoa miten järjestetty
kuntoutus toteutuu ja miten kuntoutus koetaan lapsen tai nuoren arjessa
perheen ja lähitoimijoiden kannalta.
2) Tuottaa tietoa toimijoille hyviksi koetuista käytännön
toimintatavoista ja luoda perustaa kehittämissuunnitelmille
lapsi/nuori-lähtöisen kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen
yhteisöllisen kuntoutusotteen näkökulmasta.
3) Tuottaa tietoa kuntoutusresurssien tarkoituksenmukaisen käytön
ohjaamiseen.
Kartoituksessa tarkastellaan esimerkiksi, miten toteutuvat ja miten
oleellisina koetaan seuraavat asiat: 1) käytetään yhteisesti ymmärrettyä
arjen näkökulmasta tuotettua kieltä 2) lapsen ja hänen perheensä
motivaatio otetaan huomioon kuntoutuksessa 3) nopea kuntoutusongelmien
ratkaisu 4) perheen arkielämän tukeminen 5) tieto siitä kuka
kuntoutuskokonaisuudessa vastaa mistäkin.
Tarkoituksena ei ole tutkia menetelmien vaikuttavuutta, vaan selvittää
arjen sujuvuutta ja kuntoutuksen toteutumista kokonaisuuden kannalta
katsottuna. Projektissa haastatellaan 50 espoolaista suomenkielistä
perhettä, jotka on valittu mukaan satunnaisotannalla.
JYVÄSKYLÄ
Vaikeavammaisen lapsen lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelun ja
toteutustavan kehittäminen lapsen arkea tukevaksi
Jyväskylän VLK:n asiantuntijatoimikunnan kehittämishankkeessa
toteutetaan uudenlaista ”yhdessä tekemisen” -mallia kymmenen
liikuntavammaisen lapsen kuntoutuksessa seitsemän kuukauden ajan. Ennen
uudenlaisen työskentelytavan aloittamista kaikki hankkeeseen
osallistuvan kymmenen lapsen kuntoutustyöntekijät lapsen vanhemmat
mukaan lukien ohjataan ja koulutetaan yhdessä tekemisen mallin mukaisiin
työ- ja toimintatapoihin, joita he toteuttavat intervention ajan. Ennen
”yhdessä tekemisen” -mallin toteuttamista tehdään jokaiselle lapselle
toimintakyvyn mittaukset, kootaan lapsen perheiden kuntoutukselle
asettamat tavoitteet, kartoitetaan lapsen kuntoutuksen ongelmat ja
mahdolliset kehittämisehdotukset sekä kartoitetaan lapsen
toimintaympäristö ja kuntoutuksen toteuttamisen käytännöt.
Yhdessä tekemisen –mallin tavoitteena on ohjata lapsen kuntoutusta
suorite-, menetelmä- ja järjestelmäkeskeisyydestä kohti yhdessä
tekemistä, jossa on keskeistä konkreettiset toimintamallit,
suunnitelmallinen yhteistyö käytännössä ja kuntoutusta lapsen arkeen
suuntaava ohjauksellinen työote.
Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena on saada tietoa Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin alueella toimivien Kelan järjestämän lasten
lääkinnällisen kuntoutuksen toteuttajien kuten fysio-, musiikki-, puhe-
ja toimintaterapeuttien, muiden kuntoutuksen osallistuvien tahojen kuten
päivähoidon ja koulun ammattihenkilöiden ja liikuntavammaisten lasten
vanhempien kokemuksista uudenlaisen, tehostetun työskentelytavan aikana.
Tehostetusta työskentelytavasta käytetään tässä suunnitelmassa nimeä
”yhdessä tekemisen malli”.
Toisena tavoitteena on selvittää, millaisia muutoksia yhdessä tekemisen
mallin toteutumisen aikana tapahtuu kuntoutusta saavan liikuntavammaisen
lapsen osallistumisessa ja päivittäisen elämän taidoissa.
Kolmantena tavoitteena on välittää tietoa hyviksi koetuista lasten
kuntoutuksen käytännöistä.
tt, TtM Tarja Nieminen
LAHTI Julkaisu pdf-muodossa
Tiedolla ohjaaminen ja alueelliset yhteistyömallit
VLK:n Lahden asiantuntijatoimikunta yhteistyössä PHKS:n
lastenneurologian yksikön kanssa kuvaa kehittämishankkeessaan "Tiedolla
ohjaaminen ja alueelliset yhteistyömallit" Päijät-Hämeen
sairaanhoitopiirin alueella toteutettuja yhteistyömalleja
lastenneurologian yksikön perustamisesta vuodesta 1987 alkaen.
Katsauksessa kuvataan alueellisen yhteistyön etuja laajasti ja tuodaan
esille myös liiallisen ohjaamisen riskejä.
Menetelmiä tiedolla ohjaamiseen ja alueelliseen yhteistyöhön ovat mm.
alueellinen jatkuva koulutus, kuntakierrokset, yhteistyöneuvottelut ja
kehittämisprojekteihin osallistuminen. Turku
• Seinäjoki
• Jorvi
• Jyväskylä
• Lahti |
|